Seksuaalikasvatusta sijaishuollossa

World association for sexual health (2014) toteaa seksuaalioikeuksien perustuvan tieteelliseen tietoon ihmisen seksuaaliterveydestä. Kaikilla lapsilla ja nuorille tulisi olla seksuaalioikeuksien mukaisesti mahdollisuus laadukkaaseen seksuaalikasvatukseen. World Health Organization (2010) toteaa seksuaalikasvatuksella pystyttävän tukemaan lapsia ja nuoria omaksumaan keskeisiä taitoja oman seksuaalisuuden haltuun ottamiseksi. Seksuaalioikeuksien mukaan kaikilla nuorilla tulisi olla mahdollisuus oman seksuaalisuutensa toteuttamiseen ja ilmentämiseen omalla tavallaan sekä saada seksuaaliterveyttä koskevista aiheista tietoa ikä- ja kehitystason mukaisesti omassa elinympäristössään.

Unescon (2018, 18) mukaan kattava seksuaalikasvatus on suunnitelmallista kasvatusta, jossa huomioidaan seksuaalisuuden kognitiiviset, emotionaaliset, fyysiset ja sosiaaliset ulottuvuudet. Tämän lisäksi Bildjuschkinin (2015, 13-14) mukaan seksuaalikasvatus tulisi jakaa neljään eri tasoon, joita ovat seksuaalivalistus, -opetus, -ohjaus ja -neuvonta. Toisaalta seksuaalikasvatus voidaan myös jaotella viralliseen ja epäviralliseen seksuaalikasvattajan mukaan. Rinkisen (2015, 193) mukaan seksuaalikasvatuksessa on myös tärkeää tunnistaa nuorten henkilökohtaiset tiedontarpeet, erityisesti seksuaalikasvatuksen kiinnostuksen edistämiseksi. Rinkisen mukaan seksuaaliterveyden edistämiseksi on keskeistä hyödyntää monipuolisesti erilaisia seksuaalikasvatusmenetelmiä.

Sijaishuollossa olevat nuoret ovat kertoneet Pesäpuu ry:n (2022) tekemissä vertaisarvioinneissa, ettei sijaishuollon yksiköissä puhuta seksiin, seksuaalisuuteen, seksuaaliterveyteen ja sukupuoleen liittyvistä asioista. Nuoret nostivat esiin seksuaalikasvatuksen sijaishuollon yksiköissä tarkoittaneen lähinnä esimerkiksi kondomien jakamista.

Seksuaalisuuden Kompassi™ hankkeen työpajoissa (2019) sijaishuollon henkilöstö totesi, ettei sijaishuollon yksiköissä pääsääntöisesti ole seksuaalikasvatuksen osaamista tai se on keskittynyt yhteen henkilöön, eikä heidän koulutuksensa ollut sisältänyt seksuaalikasvatuksen teemoja. Lisäksi sijaishuollon lapset ja nuoret nostivat samassa työpajassa esiin kokemuksia siitä, ettei heidän mielestään henkilöstöllä ole kykyä tai halua ottaa seksuaalisuuden teemoja puheeksi heidän kanssaan.

Nyt tehdyssä kehittämistyössä (Ahtila 2022, 22) sijaishuollon nuorten esittämät kysymykset painottivat kiinnostavien seksuaalikasvatuksen aiheiden olevan hyvin laajoja moninaisia, aina yksittäisen tarkoista kysymyksestä, syvällisiin pohdintoihin. Tämän lisäksi nuoret painottivat toivovansa seksuaalikasvatuksen menetelmien olevan toiminallisia.

Kehittämistyön aikana on käynyt ilmeiseksi sijaishuollon seksuaalikasvatuksen tarve ja sijaishuollon lasten ja nuorten osallistaminen sen kehittämiseen. Sijaishuollossa olevat nuoret ovat ilmaisseet, ettei seksuaalisuuden teemoja käsitellä sijaishuollossa. Samaan aikaan tällä hetkellä sijaishuollossa olevat nuoret nostivat tutkimuksessa monia seksuaalisuuden aiheita, joista haluaisivat saada tietoa. Voidaankin todeta, että seksuaalikasvatukselle sijaishuollossa on tarve sekä tutkimuksen pohjalta, että sijaishuollon lasten ja nuorten osallisuuden pohjalta.

Lähteet

Ahtila, M. 2022. Seksuaalikasvatusmalli lastensuojelun sijaishuoltoon - Seksuaalisuuden Kompassi™. Opinnäytetyö LAB-ammattikorkakoulu

Bildjuschkin, K (toim.). Seksuaalikasvatuksen tueksi. THL - Työpaperi 35/2015. Viitattu 6.11.2022. Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/han- dle/10024/129742/TY%C3%962016_35_web_korjattu.pdf?sequence=5

Pesäpuu ry. 2022. Valtti-vertaisarviointi sijaishuollossa. Viitattu 2.11.2022. Saatavissa https://pesapuu.fi/toiminta/lapset-ja-nuoret-kehittajina/nuoret-vertaisarvioitsijoina/

Rinkinen, T. 2015. Seksuaalikasvatusta tarvitaan eri menetelmin. Teoksessa Seksuaalisuu- den portaat. Korteniemi-Poikela, E. & Cacciatore, R. Opetushallitus, oppaat ja käsikirjat 2015:1. Grano Oy

Unesco. 2018. International technical guidance on sexuality education - An evidence-in- formed approach. Viitattu 27.9.2021. Saatavissa https://unes- doc.unesco.org/ark:/48223/pf0000260770

WAS. 2014. Seksuaalioikeuksien julistus. Viitattu 27.9.2021. Saatavissa https://worldsexu- alhealth.net/wp-content/uploads/2013/08/DSR-Finnish.pdf

WHO. 2010. Seksuaalikasvatuksen standardit Euroopassa - Suuntaviivat poliittisille päät- täjille, opetus- ja terveydenhoitoalan viranomaisille ja asiantuntijoille. Viitattu 27.9.2021. Saatavissa https://www.julkari.fi/handle/10024/80220

Julkaisemattomat lähteet

Seksuaalisuuden KompassiTM -hanke. 2019 a. Hanketyöpajat. Viitattu 25.10.2022

Seksuaalikasvatus lastensuojelussa - sijaishuollon henkilöstö keskiössä seksuaalikasvatuksen toteutuksessa

Julkaisen poikkeuksellisesti blogissa kokonaisena esseen, jonka olen tehnyt osana seksuaalineuvojaopintojani.

Aiheen valinta

 Miksi tämä aihe? Itselleni nuorten parissa toteutettava seksuaalikasvatus on ollut aina lähellä omaa sydäntä. Ajan saatossa olen toteuttanut erilaisia hankkeita juurikin seksuaalikasvatuksen laadun kehittämiseen Suomessa. Näitä hankkeita ovat:

·      Opetusministeriön hallinnoiman perusopetuksen kerhotoiminnan kehittämishankkeen aikana työparin kanssa toteutettu Suoraa puhetta –seksuaalikasvatusmenetelmä perusopetuksen kerhotoimintaan, jota pilotoitiin Lahden kaupungin perusopetuksen yksiköissä

·      Lahden kaupungin ja Hämeen poliisin kanssa yhdessä kehitetty ja toteutettu Selvää Seksiä -seksuaalikasvatuskampanja sekä siihen liittyvät seksuaalikasvatustapahtumat Lahdessa

·      Seksuaalisuuden Kompassi™ -hanke, jossa kehitetään laaja-alaista seksuaalikasvatusmenetelmää, joka on suunniteltu lastensuojelun asiakkaina olevien nuorten kanssa toteutettavaksi menetelmäksi.

 Aiheen valintaan on vaikuttanut myöskin sen ajankohtaisuus. Viime aikoina uutisissa olemme saaneet lukea ympäri Suomea tapahtuneista osittain hyvinkin raadollisista lapsiin ja nuoriin kohdistuneista seksuaalirikoksista. Lastensuojelun kentällä on pitkään tunnistettu ilmiö, jossa varsinkin sijoitetut lapset ja nuoret, jotka hatkailevat ovat suuressa riskissä joutua seksuaalirikoksen kohteeksi. Laadukas seksuaalikasvatus vastaa tämän ilmiön asettamiseen haasteisiin ja parantaa sijoitettujen lasten turvallisuutta.

Aiheeseen liittyen on tullut ulostuloja eri organisaatioilta, kuten Nuorten Exit ja Pesäpuu ry.

Nuorten Exit:n mukaan On tärkeää, että nuorten parissa työskentelevät aikuiset tietävät, mistä seksuaalisessa kaltoinkohtelussa ja vastikkeellisessa seksissä on kysymys. On aikuisten vastuulla keskustella aiheesta nuorten kanssa ja tunnistaa kaltoinkohtelua kohdannut nuori. Nuoren kanssa työskentelevän tulisi myös tietää, kuinka seksuaalista kaltoinkohtelua kohdannutta nuorta voi auttaa ja mihin nuoren voi ohjata eteenpäin. (Nuorten Exit 2019)

 Pesäpuu ry nostaa omassa uutiskirjoituksessaan esiin jokaisen lapsen ja nuoren oikeutta seksuaalikasvatukseen. Seksuaaliterveys kuuluu tasavertaisesti jokaiselle lapselle ja nuorelle ja se on yhtä tärkeä kasvatuksen ja opetuksen osa-alue kuin fyysinen ja psyykkinen terveys. Nuorten kanssa työskentelystä saatujen kokemusten ja nuorten itsensä esittämien toiveiden mukaan parhaiten toimii avoin, kaikkia kunnioittava keskustelu. Avoimessa ja kannustavassa ilmapiirissä nuoret uskaltavat kysyä, ihmetellä ja keskustella. (Pesäpuu ry 2019)

Tutkimustietoa sijaishuoltopaikasta hatkassa olevien nuorten osalta

 Useat tutkimukset osoittavat lastensuojeluyksikössä olevien nuorten päätyvän hatkareissujen aikana erityyppisten seksuaalirikosten uhreiksi. Alla on nostettu näistä tutkimuksista Sami Isoniemen 2019 valmistunut väitöskirja ja Lastensuojelun Keskusliiton 2013 julkaisu.

 Sami Isoniemen väitöskirjassa satunnaisotannan 200 lapsesta hatkan aikana uhriksi joutui 61 henkilöä. Näistä 51 lasta tai nuorta on mainittu uhrina ainoastaan yhdessä rikosilmoituksessa. Yleisimmät vakavimmat lapsia tai nuoria kohdanneet teot olivat: lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö (16 ilmoitusta uhrina) ja raiskaus (10 ilmoitusta uhrina). Edellä mainittujen raiskauksen ja lapsen seksuaalisen hyväksikäytön lisäksi seksuaalirikokset nousivat otannassa esille huomattavissa määrin. Törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi oli joutunut yhdeksän henkilöä, törkeän raiskauksen uhriksi kaksi lasta tai nuorta ja muiden lievempien seksuaalirikosten uhriksi yhteensä kaksi lasta tai nuorta.

 Lastensuojelun Keskusliiton Hatkassa – Selvitys nuorten luvattomista poissaoloista ja sijaishuoltopaikkojen toimintakäytännöistä julkaisussa mukana olleen lastensuojelulaitoksen henkilöstölle osoitetun kyselyn tulosten mukaan kyseisen lastensuojelulaitoksen henkilöstöstä 35% on sitä mieltä että hatkareissun aikana lapsi on vaihtanut seksiä esimerkiksi rahaan tai päihteisiin, 28% sitä mieltä että lasta on painostettu seksuaaliseen kanssakäymiseen ja 14% sitä mieltä että lapsi on joutunut raiskauksen uhriksi.

Kouluterveyskyselyn ja siitä johdettuja tutkimustietoja

Kouluterveyskyselyn 2017 tuloksista voidaan johtaa ensimmäistä kertaa lastensuojelulain (417/2007) mukaisesti sijaisperheeseen, lastensuojelulaitokseen tai ammatilliseen perhekotiin sijoitettujen lasten ja nuorten hyvinvoinnista kansallisesti kattavan aineiston pohjalta. Tätä aineistoa on hyödynnetty alla olevan yhteistutkimuksen tiivistelmässä. Josta on nostettu tähän seksuaalista väkivaltaa koskevat tulokset. (THL 2017)

 Seksuaalista väkivaltaa oli kokenut sijoitetuista lapsista harvempi kuin joka kymmenes ja nuorista joka neljäs. Sijoitetuilla nuorilla oli viisinkertainen riski seksuaalisen väkivallan kokemukselle verrattaessa vanhempansa luona asuviin (OR=5,4, CI=4,6–6,5). Yleisimmin seksuaalisen väkivallan tekijänä oli ollut ystävä tai muu tuttu nuori tai lapsi (57 %) tai tuntematon henkilö (52 %); nuori oli voinut nimetä useita tekijöitä. Aineistosta ei käy ilmi, olivatko väkivallan kokemukset tapahtuneet ennen sijoitusta vai sijoituksen aikana. (Ikonen R., Hietamäki J., Laakso R., Heino T., Seppänen J., Halme N. 2017)

 Kansallisesti koko 8. ja 9. luokkien ikäluokkaa koskevista tuloksista Kouluterveyskyselystä voidaan nostaa esiin yhdynnässä olleiden määrä sekä kuinka moni vastanneista ei ole käyttänyt mitään ehkäisymenetelmään viimeisimmässä yhdynnässä.

 Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten mukaan 8. ja 9. luokkalaisista pojista 19,4% ja tytöistä 18,2% on ollut yhdynnässä. Kysyttäessä onko viimeisimmässä yhdynnässä ole käyttänyt mitään ehkäisymenetelmää, vastasi 8. ja 9. luokkalaisista pojista 12,1% ja tytöistä 10,1%, ettei ole käyttänyt mitään ehkäisymenetelmää viimeisimmässä yhdynnässä. (THL 2017)

 Lahdessa 2015 tehtiin vuoden 2013 Kouluterveyskyselyn Lahden alueellisen materiaalin pohjalta vertaileva tutkimus kahden nuorten kohderyhmän osalta. Toinen kohderyhmä oli erään lahtelaisen koulun 8. luokkalaiset, yhteensä 43 oppilasta. Toinen kohderyhmä oli Lahden Seta ry:n suljetun pienryhmän 5 jäsentä, iältään 14-15-vuotiasta ja neljä nuorten ryhmän vertaisryhmän iältään 16-17 vuotiasta nuorta. Nuoret vastasivat kyselyyn seksuaalisesta väkivallasta, joka alustettiin kouluterveyskyselyssä nousseiden vastausten perusteella. Kysyttäessä ”oletko keskustellut kenenkään kanssa seksuaalisesta väkivallasta”. Yhdistettyjen tulosten vastaajista kyllä vastasi 12 ja ei vastasi 40 (n=52). Kysymykseen ”huomaavatko aikuiset nuoriin kohdistuvaa seksuaalista väkivalta” vastaajista vastasi kyllä 15, ei 35 ja kaksi vastasi, ettei tiedä. Kysymykseen ”suhtautuvatko aikuiset sinusta tarpeeksi vakavasti nuoriin kohdistuvaan seksuaaliseen väkivaltaan”, vastasi kyllä 34 ja ei 18. (Varpenius, A., Ahtila M., Lappalainen S. 2015)

Tutkimuksen päätelmissä syntyi kuva siitä, etteivät nuoret usko aikuisten kykyyn (vai haluun?) huomata seksuaalista väkivaltaa. Samanlainen kokemus syntyi tutkimusta tehneille aikuisten kanssa käydyissä keskusteluissa. On helpompi ajatella, ettei nuori ymmärrä esim. mitä käsitteellä tarkoitetaan. Tutkimusta tehneet uskovat että 8. luokkalainen ymmärtää kysymyksen onko sinua painostettu tai pakotettu seksiin? Tutkimusta tehneet haluavat nostaa keskusteluun aiheen nuorten ja aikuisten kanssa ja kannustaa avoimeen turvalliseen ilmapiiriin. (Varpenius, A., Ahtila M., Lappalainen S. 2015)

Yleisesti seksuaalikasvatuksesta

Laadukas seksuaalikasvatus ottaa huomioon seksuaalikasvatuksen eri näkökulmat ja teemat, sekä lähestyy näitä laaja-alaisesti mahdollisuuksien mukaan monimenetelmäisesti. Nuoren kokema seksuaaliväkivalta -seminaarissa Väestöliiton erityisasiantuntija ja seksuaaliterapeutti Kirsi Porras esitti alla olevan kuvan esittämään yhtä näkökulmaa siitä, kuinka laajasta asiasta seksuaalikasvatuksessa oikeastaan puhutaankaan.

Kuvio 1. Porras K. Millaisten asioiden äärellä ollaan?

 Pesäpuu ry näkee seksuaalikasvatuksen osana isompaa kasvatusteemaa, ja se liittyy vahvasti nuoren itsetuntoon, itsensä arvostamiseen ja oman kehonsa kunnioittamisen opetteluun. Nuorella voi olla seksuaalisuudesta monenlaisia vahingollisia malleja, joilla nuori voi vahingoittaa tahattomastikin sekä muita että itseään. Seksuaalisuus pitäisi nähdä yhtä tärkeänä ja tarpeellisena kasvatuksen osa-alueena, kuin mikä tahansa muukin arkielämässä tarvittava taito ja osaaminen. Pahimmillaan kaikki muut elämän osa-alueet menettävät merkityksensä, jollei nuori opi arvostamaan itseään, omaa seksuaalisuuttaan ja kehoaan. Tämä myös altistaa monenlaiselle hyväksikäytölle. (Pesäpuu ry 2019)

 Seksuaalisuuden Kompassi™ -hankkeessa seksuaalikasvatus on jaettu kahdeksaan teemaan, jonka sisällä jokainen teema jakautuu pienempiin aihealueisiin. Nämä kahdeksan teemaa ovat:

·      seksuaalioikeudet

·      arvot, normit ja kulttuuri

·      seksuaalisuus

·      seksuaaliterveys

·      ihmissuhteet

·      ihmiskeho ja ihmisen kehitys

·      hedelmällisyys ja lisääntyminen, sekä

·      tunteet. (Seksuaalisuuden Kompassi™ -hanke 2020)

Seksuaalikasvatus lastensuojelussa

 Väestöliitolla oli vuoden mittainen hanke 2013, jossa päämääränä oli edistää laitoksissa asuvien nuorten seksuaaliterveyttä, ennaltaehkäistä nuorten seksuaalisen väkivallan kokemuksia ja vahvistaa nuorten elämänhallintaa sekä vähentää syrjäytymistä. Hankkeen aikana syntyi muutamia koulutusmateriaaleja, jotka on suunnattu nuorille ja ammattilaisille. Tämä hanke on ainut Suomessa toteutettu hanke vuoteen 2019 mennessä, jossa on erityisesti keskitytty sijaishuollossa olevien lasten ja nuorten seksuaaliterveyden edistämiseen. Hankkeen nuorille tehdyn tarvekartoituksen mukaan nuoria kiinnosti teemoista erityisesti tunteet, ihmissuhteet ja seurustelu. Lisätietoja ja pohdinta-apuja kaivattiin aiheista seksuaaliset rajat sekä seksuaalinen häirintä ja väkivalta. (Väestöliitto 2013)

 Pesäpuun tekemissä lastensuojelun laitoshoidon tekemissä vertaisarvioinneissa nousee nuorten vastauksissa hyvin esiin sijaishuollossa selkeästi hukassa olevan seksuaalikasvatuksen tilanne. Vertaisarvioinneissa kysyttäessä nuorilta puhutaanko sijaishuoltopaikassa seksuaalisuuteen, sukupuoleen, seksiin ja seksuaaliterveyteen liittyvistä asioista. Lähes jokainen näissä haastatteluissa kohtaamamme nuori (n=40+) on vastannut, että näistä asioista ei puhuta. Lisäksi nuoret ovat painottaneet sitä, että mistään näihin asioihin liittyvistä asioita ei puhuta. (Pesäpuu ry 2019)

 Tämä nostaa aiheellisen kysymyksen esiin; jos kaikki tutkimukset, sekä kentän omat kokemukset nostavat seksuaalikasvatuksen tarpeen esiin, miten on mahdollista, ettei lastensuojelun henkilöstöllä ole valmiuksia vastata tarpeeseen?

 Seksuaalisuuden Kompassi™ -hankkeen koulutusmateriaalissa esitetään laadukkaan sijaishuollon seksuaalikasvatuksen edellyttävän neljän keskeisen seikan toteutumista:

·      henkilöstöllä on selkeä kuva siitä, mitä seksuaalikasvatus tarkoittaa

·      yksikössä on selkeä kuvaus, siellä toteutettavasta seksuaalikasvatuksesta

·      seksuaalikasvatuksessa noudatetaan seksologien eettisiä periaatteita

·      jos henkilöstöön ei kuulu seksuaalikasvattajan tai seksologian perusopintoja suorittanutta henkilöä, tulisi vakavasti harkita tällaisen henkilön konsultointia yksikössä toteutettavan seksuaalikasvatuksen ja käytettävän materiaalin suhteen. (Seksuaalisuuden Kompassi™ -hanke 2020)

 Käytän tässä tehtävässä omaa työpaikkaani Kriisi- ja arviointipalvelu Kompassi Oy:tä hyvänä esimerkkinä siitä miten laadukas ja laaja-alainen seksuaalikasvatus voidaan sijaishuollon yksikössä toteuttaa. Kompassissa seksuaalikasvatus toteutuu viiden keskeisen seikan kautta, joita ovat:

·      Kompassiin tulee oma seksuaalikasvatuksen prosessikuvaus

·      Kompassin henkilökunnalle tulee mahdollisuus kouluttautua Seksuaalisuuden Kompassi -menetelmäohjaajiksi

·      Kompassissa toteutetaan Seksuaalisuuden Kompassi™ -menetelmän mukaisia ”seksuaalikasvatustuokioita”

·      Kompassissa voidaan tarjota nuorille seksuaalineuvontaa, koulutetun seksuaalineuvojan toimesta

·      Jo tiedossa olevien Seri-uhrien kohdalla tarvittaessa hyödynnetään alihankintapalveluina tuotettuja psykologien palveluita. (Seksuaalisuuden Kompassi™ -hanke 2020)

Voidaankin huomata, ettei laadukas seksuaalikasvatus sijaishuollossa edellytä valtavia kehittämistoimia tai muutostarpeita. Keskiössä on organisaation ja henkilöstön aito halu toimia itse positiivisen esimerkin antajina, sekä valmius aitoon ja avoimeen keskusteluun eri aiheista. Pesäpuun kirjoituksessa tämä asia on hyvin tiivistetty: ”Haluamme kuitenkin haastaa jokaisen lasten ja nuorten kanssa työskentelevän aikuisen pohtimaan omalla kohdallaan seksuaalisuuteen ja sukupuoleen liittyviä asioita. Mikä on oma suhteeni seksiin ja seksuaalisuuteen? Onko minun helppo/vaikea puhua aiheesta? Koenko tarvitsevani lisätietoa tai mahdollista lisäkoulutusta seksuaalisuuteen, seksuaaliterveyteen tai -kasvatukseen liittyen? Kun aikuinen on mahdollisimman tietoinen omista asenteistaan, arvoistaan ja omasta suhteestaan edellä mainittuihin asioihin, hän pystyy helpommin myös kohtaamaan erilaisia lapsia ja nuoria seksuaalisen kasvuun liittyvissä kysymyksissä”. (Pesäpuu ry 2019)

 Loppuen lopuksi koska seksuaalikasvatuksen tarve on olemassa ja sen puutteesta kertovat kohteena olevat asiakkaat, jää pohdittavaksi miksi laadukkaan seksuaalikasvatuksen tarjoaminen sijaishuollossa on puutteellista. Johtuuko asia henkilöstön puutteellisista valmiuksista tarttua asiaan, nouseeko asiaan liittyvä tabu esteeksi, vaikuttaako henkilöstön asenne, mahdollistaako organisaatio seksuaalikasvatuksen vai onko ongelma enemmänkin rakenteellinen.

Lähteet:

 Ahtila M. 2020. Seksuaalisuuden Kompassi™ -hanke. Kriisi- ja arviointipalvelu Kompassi Oy.

 Ikonen R, Hietamäki J, Laakso R, Heino T, Seppänen, Halme N. Sijoitettujen lasten ja nuorten hyvinvointi. Kouluterveyskyselyn tuloksia. Tutkimuksesta tiiviisti 21, syyskuu 2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.

 Isoniemi S. Sijaishuoltopaikasta luvatta poistuminen ja sinne palaamatta jääminen

poliisin lastensuojeluviranomaiselle antaman virka-avun näkökulmasta. 2019. Väitöskirja, Vaasan yliopisto.

 Lehtonen I., Télen J. Hatkassa – Selvitys nuorten luvattomista poissaoloista ja sijaishuoltopaikkojen käytännöistä. 2013. Lastensuojelun Keskusliitto.

 Nuorten Exit. Tietoa ilmiöstä ammattilaisille. Viitattu 4.5.2020. Saatavilla https://nuortenexit.fi/tietoa-ilmiosta/ammattilaiselle/

 Pesäpuu Ry. Avoin kirje jokaisen lapsen ja nuoren oikeudesta seksuaalikasvatukseen. 2019. Viitattu 4.5.2020. Saatavissa: https://pesapuu.fi/2019/09/avoin-kirje-jokaisen-lapsen-ja-nuoren-oikeudesta-seksuaalikasvatukseen/?sf_data=results&sf_paged=2

 Porras K. Nuoren kokema seksuaaliväkivalta -seminaari. 25.9.2019. LAMK

 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kouluterveyskysely. 2017.

 Varpenius, A., Ahtila M., Lappalainen S. Ne ei varmaan ymmärrä mitä se tarkoittaa… - Puhutaanko nuorten kokemasta seksuaalisesta väkivallasta. 2015. Kehittämistehtävä Helsingin Avoin Yliopisto.

 Väestöliitto. Seksuaalikasvatusta lastensuojelulaitoksiin. 2013. Viitattu 4.5.2020. Saatavissa: https://www.vaestoliitto.fi/seksuaalisuus/tietoa-ammattilaiselle/seksuaalikasvatus-lastensuojelul/

Menetelmän teemoja esimerkin kautta

Seksuaalisuuden Kompassi -menetelmä pitää sisällään kahdeksan isompaa teemaa, joista muodostuu seksuaalikasvatuksen kokonaisuus. Kaikki teemat on jaettu vielä pienempiin aiheisiin.

Nämä kahdeksan osa-aluetta ovat:

• seksuaalioikeudet

• arvot, normit ja kulttuuri

• seksuaalisuus

• seksuaaliterveys

• ihmissuhteet

• ihmiskeho ja ihmisen kehitys

• hedelmällisyys ja lisääntyminen

• tunteet

Avaan tässä esimerkkinä seksuaalioikeuksien teemaa ja sitä mitä aiheita sen sisältä löytyy. Aiheiden sisältöjä olen osin lainannut Väestöliiton erityisasiantuntija Kirsi Portaan Lahden ammattikorkeakoulussa syyskuussa 2019 pitämästä esityksestä ”Nuoren kokema seksuaaliväkivalta - mistä tunnistan ja miten kohtaan nuoren?”.

Kun puhutaan seksuaalioikeuksista, tarkoitetaan niillä WAS:n (World Association for Sexual Health) 1997 julkaistua seksuaalioikeuksien julistusta. Seksuaalioikeudet ovat yleismaailmallisia ihmisoikeuksia, jotka koskevat kaikkia ihmisiä. Seksuaalioikeudet pitävät sisällään muun muassa oikeuden seksuaaliseen; vapauteen, itsemääräämiseen, loukkaamattomuuten, yksityisyyteen, tasa-arvoon, mielihyvään, sekä oikeuden tieteeseen perustuvaan tietoon seksuaalisuudesta ja oikeuden kattavaan seksuaalikasvatukseen.

Kirsi Porras on päätynyt omassa esityksessään seksuaalioikeuksiin liittyviä asioita olevan muun muassa; salaisuus, aivojen kehitys, nautinto, turvallisuus, seksuaalinen hyvinvointi, suojaikäraja, ystävyyden pelisäännöt, suostumus, lastensuojelulaki, rikoslaki, itsemääräämisoikeus, ikä- ja kehitystasoinen seksuaalikasvatus, tunne-, turva- ja mielenterveystaidot.

Seksuaalisuuden Kompassi -menetelmässä seksuaalioikeuksien teemassa pyritään avaamaan kaikkia näitä edellä mainittuja aiheista erityisesti toiminnallisten harjoitteiden muodossa. Hankkeessa tuotettava ohjaajan käsikirja pitää sisällään teemaan liittyvien aiheiden taustamateriaaleja sekä erilaisia harjoitteita ohjeistusten kera. Ohjaajan käsikirja on helppo tapa toteuttaa laadukasta ja tavoitteellista seksuaalikasvatusta lastensuojelun sijaishuollon yksikössä.

Lähteet:

Porras Kirsi. Nuoren kokema seksuaaliväkivalta - mistä tunnistan ja miten kohtaan nuoren? Väesötliitto 2019. 

World Association for Sexual Health. Declaration of Sexual Rights. 1997.

Miksi Seksuaalisuuden Kompassi -hanke?

Olemme saaneet jo pitkään medioissa lukea ympäri Suomea tapahtuneista osittain hyvinkin raadollisista lapsiin ja nuoriin kohdistuneista seksuaalirikoksista. Lastensuojelun kentällä on jo kauan tunnistettu ilmiö, jossa varsinkin sijoitetut lapset ja nuoret, jotka hatkailevat ovat suuressa riskissä joutua seksuaalirikoksen kohteeksi. Hankkeella on tarkoitus vastata tämän ilmiön asettamiin haasteisiin.

Nuorten Exit:n mukaan on tärkeää, että nuorten parissa työskentelevät aikuiset tietävät, mistä seksuaalisessa kaltoinkohtelussa ja vastikkeellisessa seksissä on kysymys. On aikuisten vastuulla keskustella aiheesta nuorten kanssa ja tunnistaa kaltoinkohtelua kohdannut nuori. Nuoren kanssa työskentelevän tulisi myös tietää, kuinka seksuaalista kaltoinkohtelua kohdannutta nuorta voi auttaa ja mihin nuoren voi ohjata eteenpäin (Nuorten Exit 2019). Haasteellisen asian tekee se, ettei suurimmalla osalla sijaishuollon henkilöstöstä ole aitoja valmiuksia tai tarvittavaa tietopohjaa toteuttaa laadukasta seksuaalikasvatusta sijaishuollon lasten ja nuorten parissa. Oman haasteensa asiaan heittää yhteiskunta, jossa elämme; vaikkakin nuorille nykyisin seksuaalisuus ei ole enää iso tabu, on se sitä vielä suurimalla osalle aikuisväestöstä. Moni aikuisista kokee ihmisen seksuaalisuuden edelleen hyvin intiiminä ja henkilökohtaisena asiana sen sijaan, että siitä voisi keskustella toisen ihmisen kanssa. Laadukas seksuaalikasvatus ei ole mahdollista, ellei ammattilaisella ole valmiuksia purkaa seksuaalisuuden tabuja.

Väestöliitolla oli vuoden mittainen hanke 2013, jossa päämääränä oli edistää laitoksissa asuvien nuorten seksuaaliterveyttä, ennaltaehkäistä nuorten seksuaalisen väkivallan kokemuksia ja vahvistaa nuorten elämänhallintaa sekä vähentää syrjäytymistä. Hankkeen nuorille tehdyn tarvekartoituksen mukaan nuoria kiinnosti teemoista erityisesti tunteet, ihmissuhteet ja seurustelu. Lisätietoja ja pohdinta-apuja kaivattiin aiheista seksuaaliset rajat sekä seksuaalinen häirintä ja väkivalta. (Väestöliitto 2013)

Huolestuttavaa on, että selkeästi nuoriltakin tulevasta tarpeesta huolimatta edelleenkään ei tähän tarpeeseen riittävästi vastata. Tämä on tullut esille Pesäpuun vuodesta 2018 alkaen toteuttamista lastensuojelun laitoshoidon vertaisarvioinneissa. Vertaisarvioinneissa on kysytty nuorilta muun muassa siitä, puhutaanko sijaishuoltopaikassa seksuaalisuutteen, sukupuoleen, seksiin ja seksuaaliterveyteen liittyvistä asioista. Lähes jokainen haastatelluista nuorista on vastannut, ettei näistä asioista puhuta. (Pesäpuu 2019).

Hankkeen tavoitteena on herättää laajaa keskustelua aiheeseen liittyen ja tuoda esille laadukkaan seksuaalikasvatuksen tarve erityisesti sijaishuollossa. Tämän lisäksi hankkeen keskeinen sisältö on luoda laaja-alainen helppokäyttöinen seksuaalikasvatusmenetelmä lastensuojelun henkilöstön käyttöön.

Lähteet:

Nuorten Exit. Tietoa ilmiöstä ammattilaisille. Saatavissa: https://nuortenexit.fi/tietoa-ilmiosta/ammattilaiselle/

Pesäpuu. Avoin kirje jokaisen lapsen ja nuoren oikeudesta seksuaalikasvatukseen. Saatavissa: https://pesapuu.fi/2019/09/avoin-kirje-jokaisen-lapsen-ja-nuoren-oikeudesta-seksuaalikasvatukseen/

Väestöliitto. Seksuaalikasvatusta lastensuojelulaitoksiin. 2013. Saatavissa: https://www.vaestoliitto.fi/seksuaalisuus/tietoa-ammattilaiselle/seksuaalikasvatus-lastensuojelu/

Tervetuloa yhteiselle matkalle

Tervetuloa Seksuaalisuuden Kompassi -hankkeen sivuille. Näillä sivuilla on tarkoitus avata tarkoitus avata taustoja hankkeen takana ja sitä mistä hankkeesta on oikeasti kyse. Tämä blogi tulee sisältämään sekä hankkeen sisältöjen esittelyä että aiheeseen liittyviä pohdintoja ja nostoja muiden materiaaleista aiheeseen liittyen. Tarkoituksena tässä blogissa on myöskin pohtia aiheeseen liittyvien tutkimusten tuloksia ja sitä, mihin suuntaan seksuaalikasvatusta tulisi kehittää. Blogin tarkoitus on kuvata, kuinka lastensuojelun kentällä seksuaalikasvatuksen osalta kaivataan kehittämistä sekä materiaalin, henkilöstön asenteiden että osaamisen suhteen. Lisäksi tietenkin kerrotaan, kuinka hankkeen on tarkoitus vastata tähän tarpeeseen. Tervetuloa yhteiselle matkalla lasten ja nuorten seksuaalikasvatuksen ihmeelliseen maailmaan.

Mikko Ahtila

Seksuaalisuuden Kompassi - hankkeen hankevastaava